tiistai 31. heinäkuuta 2012
Mahtavaa!
Maanantai oli iloinen, se saa hyvää fiilistä aikaan heti viikon alkuun. Kirkkoherra oli huolissaan, kun en ollut lukinnut pyörääni, mutta ei se mitään, sain muistoja toukokuun lopun Pipliaseuran juhlamatkasta. Tuiren ystävätär oli ottanut minusta hienot kuvat, jotka Tuire tulosti. Mahtavaa ja iloa täynnä, ihan koko maanantai ja nyt sitten näyttäisi samanlaiselta koko muukin osa viikkoa, onhan se tosi hienoa!
tiistai 24. heinäkuuta 2012
Aikamoista!
No, aika tavalla kyllä viikon alku hurjistui, kun oli tota muuta niin paljon. Onnellinen olen tietysti hyvin menneestä reissusta, mutta kun olin maanantai-iltapäivänä menossa Salon kirkolle kesäveisuihin, huomasin ambulanssi-ja palomiehiä. Palomiehet nostivat kuolleen ihmisen jokirannasta, ihmettelin, oliko hän hukkunut. Näin se sitten oli, kun oikein olin sitä pähäillyt. Ruumis oli tullut yläjuoksulta sille kohtaa, mistä palomiehet nostivat sen. Eikä, ajattelin siinä kohtaa, kun näin sen kaiken, kyllä mulle jäi siitä paha mieli pitkäksi aikaa.
sunnuntai 22. heinäkuuta 2012
Paluu Suomeen ja kertausta lauantaista
Lauantaina oli vähän sateista ja se uhkasi kerta kaikkiaan pysäyttää meidät matkallamme Vanhaan kaupunkiin. No, päästiinhän me sinne, kun saatiin sadekuuro menemään ohi. Illalla kävimme syömässä Raatihuoneen aukiolla Vana Toomas-ravintolassa, siinä oli niin älyttömän hyvä ruoka, ettei mitään määrää! Tänään on vähän haikea fiilis, kun pitää palata takaisin Suomeen, mutta oikein mukavaa sekin on, sen tiedän jo nyt tässä kohin. Mahtavinta on se, että kolme päivää menee niin pian, ettei huomaakaan!
perjantai 20. heinäkuuta 2012
No, nyt...
Ollaan sitten Tallinnassa kolme päivää, on kyllä sellainen juttu, joka jää heti ensimmäisenä mieleen. Aamuyöstä heräilin siinä kolmen hujakoissa, ennen viittä olin jo linja-autossa matkalla Helsinkiin, sieltä matka jatkui m/s Nordlandialla Tallinnaan. Matka on ainakin ekan päivän osalta sujunut tosi hienosti, en osaa muuta nyt tässä kohdassa sanoa. Olen äärettömän iloinen tästä matkasta, kyllä mä nyt uskoisin, ettei siinä tapahdu mitään sellaista, mikä voisi ihan älyttömän kovin muuttaa tätä matkaa. Onnellinen saan olla, hyvä on ollu matka!
Tilaa:
Kommentit (Atom)