Miten ihanaa!

Eipä paljon paremmalta voisi enää tuntua! Äiti kotiutui sunnuntaina sairaalasta ja se on tuntunut tosi mukavalta. Fiilis on, että kyllä äiti siitä leikkauksesta toipuu, se on ainakin hyvässä vauhdissa. Olen yrittänyt olla mahdollisimman tarkka, miten sitä onnistuukaan muuten. Ja kun tää kuukausi sairaslomaa menee, niin äiti on kuin uusi ihminen, siitä olen ihan varma. Tietysti leikkaus vielä vaikuttaa, kun siitä on viikko, mutta nyt on mahtavaa! Sunnuntaina sain Salon kirkossa tehtävän, se oli kolehdinkeruu. Martti kysyi minua siihen ja minähän olin valmiina kuin partiopoika, kuten aina, jos minua kolehtiin kysytään. Nyt olin osannut varautua paremmin kuin viikko sitten, se oli ainakin kiva juttu. No, näillä nyt mennään, se on ihan mukavaa!