Pieni ja suuri uroteko

No, olihan toi eka kerta verenluovutuksessa tosi hieno juttu, en ole koskaan fiilistellyt mitään niin kovasti kuin tätä juttua! Niin iloiseksi se mut sai, kun byrokratiasta huolimatta sain luovuttaa. Byrokratia tuli mukaan siinä vaiheessa, kun olin rastittanut terveyskyselylomakkeesta pitkäaikaisen sairauden kohdassa ei, vaikka Aspergerin takia olisi pitänyt rastittaa kyllä. Siinä sitten  hoitaja ottamaan yhteyttä lääkäriin ja minä hermoilemaan siitä, että karsiudunko. En sentään karsiutunut, hyvä näin! Näytepussia katsoessani huomasin, miten tummaa mun vereni on, se on tosi rautapitoista. Hemoglobiinikin oli hyvä, 141. Ihan mahtavaa oli luovuttaa, nyt se eka kerta on takana, ystävillekin tuli kerrottua, että eka kerta oltu luovuttamassa!