Sunnuntaiaamuna

Herää ajatus siitä, että Mummi ei ole vieläkään kotona. Miettii vaan kovasti, missä hän on, kunnes muistaa sen, että torstaina joutui Halikon sairaalaan. Mieleen hiipii se, että hän oli hyvinkin masentunut tossa muutaman päivän, mutta sitten on jossain vaiheessa äidin mitta tullut täyteen sitä ankeutta. Olin niin ihmeissäni, että en heti ymmärtänyt. Ja nyt olen ihmeissäni vieläkin, mutta luottavainen sen suhteen, että mummi vielä tulee tänne takaisin. Ja mä tiedän sen, että näin mahtavaa se on. Ja niin iloa, kun laivallekin ollaan menossa!